Te olette niitä, joiden läsnäolo ei jää huomaamatta. Näyttävyytenne on omaa luokkaansa. Teitä ihastellaan, palvotaan ja kadehditaan. Kameran suljin räpsyy tiheään. Vedätte puoleenne magneetin lailla. Innokkaimmat ihailijat tuskin malttavat nukkua pelätessään, että katoatte varoittamatta.
Myönnän, olen itse juuri se yli-innokas ihailija. Muutaman päivän juhannusmatka mökille oli ihana, mutta myös hermoja koetteleva. Koko ajan pelkäsin, että te idänunikot kunnioitatte Käpälämäkeä läsnäolollanne juuri silloin, kun olen poissa.
Jo valtavaksi kasvanut lehtiruusukkeenne enteili jotain suurta. Nuppujanne laskiessani pääsin yli neljäänkymmeneen. Olin onnekas ja ehdin ajoissa. Te idänunikot olitte juuri aloittaneet kukintanne.
Teidän tapauksessanne kuvat kertovat enemmän kuin tuhat sanaa. Olettehan ihan mahdottoman upeita!Perheenne on viihtynyt Käpälämäessä niin hyvin, että seurueenne on saanut lisäystä. Tulokas ei ole vielä kasvanut kuninkaallisiin mittoihin, mutta vaikuttaa kyllä lupaavalta.Muistoksi jätitte uskomattoman hienot siemenkodat.
Valtavan kukkamääränne ansiosta ilahdutitte meitä useamman viikon ajan. Lähtönne jätti jälkeensä tyhjiön. Onneksi toiset kuninkaalliset – pionit – ovat tulleet auttamaan asiassa.
Pionit pelastavat tilanteen.
Kiitos käynnistä te idän kuningattaret! Ympäri vuoden puutarhasta löytää kaikkea pientä ja kaunista. Te olette kuitenkin ne, joiden muistoa vaalin yhä talvisten kinosten keskellä.
Suurimman osan vuotta tunnutte niin kaukaisilta, kuin epätodelliselta unelta.
Että vain astelisin suoraan sängystä ulos puutarhaan. Vaeltaisin yöpaidassa ensimmäisten auringonsäteiden lämmittämälle aamukahvipaikalle. Apulaispuutarhurit kävisivät raukeina viereiselle sohvalle. Istuisin hiljaa kuuntelemassa maailmanmenoa: pörriäisten surinaa, lintujen jutustelua ja tuulen huminaa.
Ihmettelisin itsekseni vihreyttä, kasvua ja kukkeutta. Alkaisin vähitellen kiinnittää huomiota ympäröiviin yksityiskohtiin:
Kas, kurjenmiekat ovat hienosti kukassa.Oi, miten kauniilta näyttävätkään keijunkukka ja atsalea yhdessä.
Teekupin tyhjennyttyä lähtisin aamukierrokselle. Ihastelisin yön aikana tapahtuneita muutoksia. Ajattelisin olevani juuri siellä, missä eniten maailmassa haluan olla.
Näin keskikesällä te lempeät aamut olette totta! Ja lomien myötä teistä voi nauttia vaikka kuinka pitkälle päivään.
Tosielämästä ei kuitenkaan koskaan tiedä. Tunnelma voi äkisti muuttua…
Istun kuuntelemassa maailman menoa: pörriäisiä, lintuja, tuulen huminaa… ja aidalla kekkaloivan oravan säksätystä! Apulaispuutarhurit reagoivat sekunnin murto-osassa. Sohvatyynyt lentävät. Maailman täyttää järjetön hulabaloo. Orava huutaa aidalta ähäkuttia ja vartijakaarti karjuu uhkauksia minkä ehtii. Liityn mekkalaan.
Tunnelma on tiessään. Apulaispuutarhurit seisovat valppaina hännät pystyssä valmiina uuteen tilanteeseen. Kerään kupin. Se siitä.
Onneksi teitä kesäaamuja vielä riittää! Ja useimmiten niitä lempeitä.
Jokainen päivä alkaa uudella mahdollisuudella – elämässä ja puutarhassa.
Taipaleemme on ollut haastava. Myönnän, että vika on minussa.
Taisi olla tammikuun loppua kun ”hyvissä ajoin” laitoin siemenenne itämään. Olin kuullut varoituksia, ettei alku aina ole helppo. Kaikki sujui kuitenkin yllättävän hyvin. Lähditte mukavaan kasvuun keinovalon alla. Sitten te kasvoitte… ja kasvoitte.
Ette enää mahtuneet valon alle, vaan siirsin teidät olohuoneen ikkunalle. Te jatkoitte kasvua, kunnes tavoittitte olohuoneen katon. Sitten etenitte kattoa myöten. Mieheni nosteli kulmakarvojaan ja apulaispuutarhurit nauttivat vihreästä tunnelmasta.
Kevät oli kylmä. En voinut viedä teitä ulos. Pitkiä liaanejanne oli mahdoton siirrellä edestakaisin. Karaisu jäi tekemättä.
Toukokuun puolivälin jälkeen vihdoin koitti päivä, jolloin uskoin teidän pärjäävän ulkona. Olitte hieman kalvakoita ja hentoisia, mutta muuten ihan mukavan näköisiä. Yritin pehmentää ulkona vallitsevaa todellisuutta harsolla. Se taisi olla yhtä tyhjän kanssa. Menitte shokkiin. Oli liikaa tuulta ja aurinkoa, viluttikin.
Olin tuskissani. Melkein puoli vuotta hoivasin teitä ja yhtäkkiä näytitte kertakaikkisen surkeilta! Lehdet roikkuivat laikukkaina ja velttoina.
Olisi kuitenkin pitänyt luottaa sinnikkyyteenne. Aloitte kasvattaa vauhdilla uusia lehtiä huonojen tilalle. Lähes kaikki onkin jo vaihdettu ulkoilmaan sopiviksi. Uskallan jo toivoa, että myöhemmin pääsemme sittenkin nauttimaan upeasta kukinnastanne.
Käpälämäen puutarha on pullollaan puita, pensaita ja perennoja, mutta aina on tilaa myös muutamalle (lue: aika monellekin) ruukkuistutukselle.
Osa ruukuista täyttyy siemenestä kylvetyillä taimilla. Te Kelloköynnökset olette siitä oiva esimerkki! Muissa ruukuissa pääsevät esiin valikoidut yhdistelmät kesäkukista, perennoista ja …rikkaruohoista.
Kyllä, luitte oikein! Rikkaruohot ovat kasveja, joiden kasvattaminen ei vaadi puutarhurilta minkäänlaista työtä. Ne kukoistavat aina. Ongelma tulee vasta siinä vaiheessa, kun puutarhuri haluaa niistä eroon. Silloin työtä toki on kymmenkertaisesti.
Huopakeltano kasvaa mielellään pihakiviemme väleissä. Yleensä leikkaan kukat pois, mutta annan kauniiden lehtiruusukkeiden kasvaa. Tänä vuonna huopakeltano on päässyt myös reunustamaan orvokkiruukkua. Maahumala on maassa aikamoinen riesa, mutta ruukussa kaunis vaikka yksinäänkin.
Pidän myös perennojen käytöstä ruukuissa. Tuntuu kivalta istuttaa edes osa syksyllä maahan jatkamaan elämää.
Keijunkukka on yksi suosikeistani, sekä ruukuissa, että maassa!
Jotkut lajit ovat niin sinnikkäitä, että säilyvät ruukuissa läpi talven. Kyllähän sellaista on kunnioitettava!
En varmasti olisi tehnyt seuraavaa istutusta, jos olisin lähtenyt tyhjästä liikkeelle. Talvesta selvinneet mesiheinät lähtivät heti alkukeväästä pontevaan nousuun, joten muu oli suunniteltava niiden ehdoilla. Ylenpalttinen kasvu on tuottanut vähän päänvaivaa, mutta apulaispuutarhurit pureutuvat tähän ongelmaan ja harventavat kasvustoa aina ohikulkiessaan.
Afrikantähdikki on ensimmäistä kertaa kokeilussa. Seurana musta orvokki.
Sitten ovat ne kasvit, joita voisi yrittää kasvattaa sisällä. Lankaköynnös on yksi niistä. En vain ole vielä onnistunut siinä.
Kuten näette, te kelloköynnökset olette hyvässä seurassa. Olosuhteet alkavat olla kohdillaan. Nauttikaa kesästänne valokeilassa!
Kirjeitä puutarhamajasta 