Kirjoitettu julkaissut terhivaahtola

Punarinta

Rakas punarinta

Ihanaa, että olet jälleen kanssamme Käpälämäessä! Missä lienet kesän mittaan matkannut? Ilahduin suunnattomasti nähdessäni sinut taas pihassa elokuun alusta.

En tiedä toista yhtä sympaattista lintua, kuin sinä. Viihdyt hyvin seurassamme, eivätkä apulaispuutarhurit häiritse sinua lainkaan. Kun kaivan maata, lennät lähioksalle istumaan. Kun syömme puutarhamajassa, olet seinäritilän päällä tarkkailemassa. Puutarhan iltakierroksellakin hyppelet mukana.

Mikäpä elokuisessa Käpälämäen puutarhassa onkaan ollessa. Pimenevät illat tuovat elämään aivan uuden ulottuvuuden.

Rakastan tuota hetkeä, jolloin viimeiset auringonsäteet painuvat taivaanrantaan. Hämärä syvenee asteittain. Äänet hiljenevät, liike hidastuu. Ärsykkeiden vähyys saa aistit terävöitymään. Vaaleat kasvit hohtavat vähäisessä valossa ja tummat hukkuvat varjoihin. Puutarha näyttää yhtäaikaa tutulle ja vieraalle.

Rakas punarinta, on aika nostaa maljat kesän sadolle!

Ensimmäinen malja on käsinkosketeltaville herkuille: mansikoille, viinimarjoille, karviaisille, pensasmustikoille, omenoille, pähkinöille ja viinirypäleille.

Jos ihan tarkkoja ollaan, en tainnut montaakaan näistä päästä käsin koskettelemaan. No, itsepä olen liian hellämielinen ja jätän verkot laittamatta… Mutta ainakin te linnut, sekä apulaispuutarhurit olette saaneet näistä nauttia.

Toinen malja on varattu kaikille niille upeille hetkille, joita olemme kesän mittaan saaneet puutarhassa viettää. Kokea kaikki se kiihkeä kasvu, kukkaan puhkeaminen, jälkikasvusta huolehtiminen ja pikkuhiljaa lakastuminen. Maisema muutuu koko ajan. Siksi siihen ei kyllästy koskaan.

Rakas punarinta, tuntuuko sinustakin, että elokuisena iltana voi unohtaa suunnitelmat ja odottavat työt? Voi istua keskellä pimeää puutarhaa ja nauttia majan lämpimästä tunnelmasta. Katsoa rakasta silmiin. Antaa ajan pysähtyä.

Muistot ovat tallessa. Niitä tarvitaan talven mittaan. Mutta ei mennä asioiden edelle. Kesää on vielä jäljellä. Nautitaan siitä täysin siemauksin!

Pysy mukana punarinta! Olet mahtava tyyppi!

Ystävällisin terveisin
Terhi
Käpälämäen puutarhuri

Kirjoitettu julkaissut terhivaahtola

Puutarhamaja

Rakas puutarhamajani

Tämä on rakkauskirje sinulle. Kymmenen vuoden ajan olet seissyt omana, ainutlaatuisena itsenäsi keskellä puutarhaa. Olet vakaa tukikohta, sateensuoja ja turvasatama.

Olet myös kesäkeittiö, kasvihuone, kirjoitus- ja askartelupaja, taukotila ja illanviettopaikka. Suojissasi on vietetty tavallista arkea, mutta myös unohtumattomia juhlia. Ei totisesti ole tarvinnut toimettomana nököttää!

Emmekä me ihmiset ole ainoita, jotka sinua arvostavat. Linnut yöpyvät mielellään suojissasi. Apulaispuutarhurit pitävät lepotaukoja.

Viiniköynnös taitaa olla sinusta kaikkein kiitollisin. Lasikaton alla on hyvä kypsyttää satoa, vaikka juuret ovatkin ulkopuolella.

Kesäkausi on alkamassa. Kävin jo aiemmin putsailemassa paikkoja talven jäljiltä. Vapun kunniaksi halusin lisätä mukavuutta. Toin tyynyt ja pehmusteet varastosta. Heitin maton lattialle ja liinan pöytään. Asparagus ja tuoksupelargonia pääsivät ulos tuomaan vihreyttä. Mielessäni siinteli suloinen vappupiknik. Navakka tuuli sai kuitenkin vilunväreet iholle, joten kovin pitkään juhlintaan emme tällä kertaa kyenneet. 

Tämä on kuitenkin vasta alku. Miten ihanaa onkaan kesäkuisen sateen sattuessa pujahtaa suojaasi kesken pihatöiden. Ja heinäkuisen kuuman keskipäivän aikaan vilvoitella hetken varjossasi.

Puhumattakaan elokuun lämpimistä illoista. Rypäleterttujen alla voi tunnelmoida kynttilän valossa, kuunnella pehmeää musiikkia ja maistella hyvää viiniä. 

Oi, miten jo odotan noita hetkiä! Ihmisen tekemissä raameissa, luonnon täyttämässä taulussa.

Rakkain terveisin

Terhi

Käpälämäen puutarhuri